Miten työturvallisuus pitää huomioida päiväkodissa työskennellessä?
Työturvallisuus päiväkodissa on paljon enemmän kuin tapaturmien ehkäisyä; se on sekä lasten että henkilöstön hyvinvoinnin perusta. Kun työympäristö on turvallinen, työntekijät voivat keskittyä olennaiseen: lasten kasvatukseen, hoivaan ja oppimisen tukemiseen. Työturvallisuus sisältää niin fyysiset riskit kuin psyykkiset ja sosiaalisetkin tekijät, ja sen kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä.
Työhyvinvointi rakentuu päiväkodeissa luottamuksesta ja psykologisesta turvallisuudesta, kuormituksen hallinnasta, arjen organisoinnin kehittämisestä sekä ergonomian ja melun huomioimisesta.
Työyhteisön voima | Luottamus ja psykologinen turvallisuus
Hyvä työyhteisö ei synny itsestään, vaan se vaatii tietoista rakentamista. Varhaiskasvatuksen työ on henkisesti ja sosiaalisesti vaativaa, ja siksi luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu. Kun työntekijä uskaltaa tuoda esiin huoliaan, kertoa virheistä ja ehdottaa parannuksia ilman pelkoa torjunnasta tai syyllistämisestä, koko työyhteisö vahvistuu.
Selkeät roolit, yhteiset toimintatavat ja avoin vuorovaikutus ehkäisevät epäselvyyksiä, jotka muuten voisivat johtaa kuormitukseen ja ristiriitoihin. Johtamisen rooli on ratkaiseva: esimiehen tapa kohdata työntekijöitä ja osallistuttaa heitä vaikuttaa suoraan siihen, kokevatko he olonsa arvostetuksi ja turvalliseksi. Nopea puuttuminen häiriöihin ja epäasialliseen käytökseen ehkäisee tilanteiden eskaloitumista konflikteiksi tai jopa työpaikkakiusaamiseksi.
Kuormitus hallintaan | Työkyvyn varhainen tuki
Varhaiskasvatuksen arjessa työn kuormitus on väistämätöntä, mutta sen luonne ratkaisee, onko se työntekijälle voimavara vai riski. Sopiva kuormitus voi lisätä työn merkityksellisyyttä ja vahvistaa motivaatiota, kun taas liiallinen tai yksipuolinen kuormitus kasautuu helposti haitalliseksi.
Työkyky syntyy tasapainosta: työntekijän voimavarojen, osaamisen ja terveydentilan sekä työn vaatimusten välillä. Tämä tasapaino muuttuu elämän eri vaiheissa, ja siksi kuormituksen seurantaa tarvitaan jatkuvasti. Työpaikalla käydyt keskustelut kuormituksesta ja voimavaroista ovat osa ennaltaehkäisyä ja työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että varhaisen tuen mallit ovat käytössä.
Työkaluista, kuten Kuormitusvaaka, voi olla konkreettista apua. Se auttaa havaitsemaan psyykkisen kuormituksen ennen kuin se muuttuu uupumukseksi, ja antaa työyhteisölle mahdollisuuden reagoida ajoissa.
Enemmän aikaa varhaiskasvatustyölle | Lean ja yhteisöohjautuvuus
Kiire ja riittämättömyyden tunne ovat monelle varhaiskasvatuksen ammattilaiselle arkipäivää. Laadukkaan työn ja rajallisten resurssien välinen paine voi tuntua musertavalta. Yksi ratkaisu on Lean-menetelmä, jonka avulla päiväkodin arkea voidaan sujuvoittaa ja vähentää ”hukka-aikaa” ja energiaa vieviä tehtäviä, jotka eivät lisää arvoa lasten oppimiselle tai hyvinvoinnille.
Esimerkiksi siirtymätilanteiden tai ruokailujen pieniä parannuksia tekemällä voidaan säästää useita minuutteja päivässä ja näin vapauttaa aikaa lasten kanssa olemiseen. Jos joka viikko toteutetaan yksi pieni parannus, vuoden aikana niitä kertyy 52. Näillä muutoksilla on kumulatiivinen vaikutus koko työyhteisön jaksamiseen.
Samalla yhteisöohjautuvuus lisää työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja autonomiaa. Kun henkilöstö voi osallistua työn kehittämiseen ja tehdä arjen ratkaisuja yhdessä, työimua ja voimavaroja syntyy luonnostaan.
Ergonomia ja melu | Fyysisten riskien hallinta
Päiväkotien työ on usein fyysisesti raskasta. Pienet kalusteet, jatkuvat nostot ja kumarat asennot kuormittavat kehoa. Ergonomian huomioiminen on siksi välttämätöntä, jotta tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja sairauspoissaolot vähenevät.
Käytännön ratkaisuja ovat esimerkiksi satulatuolit, sopivat työvälineet ja oikeiden nostotekniikoiden harjoittelu. Kun ergonomia otetaan huomioon jo työympäristön suunnittelussa, työntekijät säästyvät turhalta rasitukselta.
Myös melu on merkittävä riskitekijä päiväkodin arjessa. Korkea melutaso kuormittaa sekä henkisesti että fyysisesti, ja siihen tulisi puuttua järjestelmällisesti. Yksi ratkaisu on jakaa lapsia pienempiin leikkiryhmiin tai rakentaa tiloja, joissa melua voidaan vaimentaa. Terveydensuojelulaki velvoittaa kiinnittämään huomiota näihin olosuhteisiin, mutta samalla melun hallinta parantaa myös lasten oppimisympäristöä.
Työturvallisuus ja työhyvinvointi päiväkodissa ovat kokonaisuus, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät kietoutuvat yhteen. Luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden rakentaminen, kuormituksen järjestelmällinen seuranta, arjen organisoinnin kehittäminen sekä ergonomiaan ja meluun panostaminen muodostavat perustan, jolla henkilöstö jaksaa ja voi hyvin.
Kun työnantaja sitoutuu näihin teemoihin ja henkilöstö osallistuu aktiivisesti kehittämiseen, syntyy työyhteisö, jossa työntekijät voivat tehdä työnsä turvallisesti, jaksavasti ja innostuneesti ja jossa lapset saavat parhaan mahdollisen hoivan ja kasvatuksen.
Riskienhallinta, ergonomia, hätätilanteiden hallinta ja lastenhoitajien vastuut ovat kaikki tärkeitä osa-alueita, jotka on huomioitava turvallisen työympäristön luomisessa. Olemme sitoutuneet tarjoamaan laadukkaita työturvallisuuskoulutuksia, jotka auttavat päiväkotien henkilöstöä varmistamaan turvallisen ja terveellisen työympäristön. Ota yhteyttä ja varmista, että päiväkotisi henkilöstö on hyvin koulutettu ja valmistautunut kohtaamaan työturvallisuuden haasteet.
LUE LISÄÄ:
Enemmän aikaa varhaiskasvatustyölle Lean menetelmän avulla